Aiemmin jo päästiin toteamaan, että venäjä on kamalan helppoa! Venäjään on siis lainattu paljon muitten kielten sanoja, mutta on venäjän sanoja lainattu paljon suomeenkin.
Kaverini innostui kerran kyselemään minulta venäjän sanoja. Heitteli vain sanoja suomeksi ja testasi, tietäisinkö ne venäjäksi. Alku meni hyvin, sitten kaveri pisti vähän erikoissanastoa: ’soopeli’. Heitin pokkana, että ’собель’ (sobel), vaikka ei ollut aavistustakaan siitä oikeasta sanasta. Kotona tarkistin sanakirjasta, oikea vastaus oli ’соболь’ (sobol), eli ei kauas heittänyt! Sana on tullut venäjästä suomeen päin.
Varsinkin slangissanoja on tullut suomeen paljon idästä. Stadin slangin ’bonjata’ ja ’snaijata’ ovat malliesimerkkejä – ’понять’ (ponjat) tarkoittaa suomeksi ymmärtämistä, ’знать’ (znat) tietämistä. Voda (vesi) ja mesta (paikka) ovat ihan suoria lainoja. Sontikka eli ’зонтик’ (zontik) tuntuu levinneen Suomessa tosi laajalle.
Suomen kirjakieleenkin on tullut sanoja idästä jo kauan aikaa sitten. Esimerkkeinä olkoot ’pappi’, joka tulee venäjän vähän vanhahtaneesta papin nimityksestä ’поп’ (pop) ja ’kapakka’ – ’кабак’ (kabak).
Venäjällä asuvat suomalaiset alkavat helposti puhua sekakieltä, jossa venäjän sanoja sotketaan sujuvasti suomen sekaan. ’Perehoodi’ meinaa alikulkutunnelia (’переход’ – perehod) ja kaupungilla käydään ’guljailemassa’ (’гулять’ – guljat) eli kävelemässä tai hengailemassa. Suomalaisten vieraitten tullessa onkin siten hankalaa, kun pitää suomentaa tällaiset itsestään selvät sanatkin! Sama ongelma tosin taitaa olla ihan kaikilla vieraassa maassa asuvilla.
Kaikkitietävästä Wikipediasta näkyy löytyvän lista venäjästä lainatuista sanoista. Sitäpä nyt joukolla tutkimaan siis! Löytyy sieltä tietty viittaukset vähän virallisempiinkin lähteisiin…
Tiia Moilanen
Kirjoittaja on opiskellut venäjää, mutta tutkiskelee näitä etymologisia asioita ihan maallikon näkökulmasta