Joensuussa 5. -7.10. järjestetty XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi oli saanut alaotsikokseen ympäripyöreän «Yhdessä enemmän». Järjestelytoimikunnan kuivakka hengentuote, ajattelin etukäteen. Yllättyksekseni otsikko kuitenkin saikin sisältönsä foorumipäivien aikana.
Matka Tampereelta Joensuun Kulttuurifoorumiin kesti 5,5 tuntia. Perillä kuulin, että Petroskoista tulleen seurueen matka oli kestänyt suunnilleen saman verran. Joensuussa ja muissa rajanpinnan kaupungeissa Venäjän läheisyyden hahmottaa toisella lailla kuin läntisessä tai eteläisessä Suomessa. Venäjä on yhtä lähellä kuin Hämeenlinna, Parkano tai Jyväskylä.
Yhdessä enemmän- teeman toinen konkreettinen ilmentymä oli Joensuun ja Petroskoin kaupunginorkesterin yhteisesiintyminen. Mietiskelin, miten konsertti oli saatu hiottua niin saumattomaksi. Joku oli kuullut, että torstaiseen konserttiin oli valmistauduttu yhdessä vasta maanantaista asti, siihen asti olisi harjoiteltu erillään. Joka tapauksessa niin The Pirates of Caribbean ja Aladdin kuin Sheheradsadekin soi yhteismitallisesti maallikon korviin.
Sama yhdessä tekeminen jatkui hienosti myös ravintola Kerubin illanvietossa. Joensuulainen Kaukolasipartio laulatti muun muassa venäläisiä ikivihreitä suomeksi ja venäjäksi, jonka perään petroskoilainen legenda, Sattuma-yhtye, täytti salin karjalaisella folk-kaiholla. Tuntui kuin rajaa ei välissä olisikaan.
Se, että yhdessä saavutetaan enemmän, korostui tietysti myös virallisessa ohjelmassa. Erityiskehut saa Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova, jonka puheessa oli aimo ripaus konkretiaa, kun hän listasi venäläis-suomalaisen kulttuuriyhteistyön onnistumisia. Manilova mainitsi myös suomalais-ugrilaisen yhteistyön kertomalla vierailustaan Marin tasavaltaan.
Yhteistyöneuvottelut ovat Kulttuurifoorumin suola ja niiden onnistuminen lopulta määrittää tapahtuman onnistumisen. Sitä päästään tosin arvioimaan vasta perästäpäin, kun nähdään, moniko neuvotteluista johtaa konkreettiseen toimintaan. Joensuun tiedekeskuksen neuvotteluhalli sekä sokkeloisten käytävien «pussauskopit» moikasivat kaksi päivää neuvottelujen äänistä.
Konkreettisia tuloksia oli ilmassa. Itse neuvottelin menestyksekkäästi sähköisestä kielikaveri-toiminnasta, jonka seurauksena suomalaiset ja venäläiset voisivat tutustua toisiinsa ja opetella verkossa toistensa kieliä. Toinen hankkeeni, suomalais-venäläinen blogivaihto, käynnistyy tämän tekstin myötä. Petroskoilaisen Nika-median iloisen Ilona Rumjantsevan kanssa sovimme, että voimme vuoroin vaihtaa tekstejämme niin suomeksi kuin venäjäksi toistemme blogeissa. Ensimmäinen venäjänkielinen kirjoitus Seuran blogeissa julkaistiinkin jo viime viikolla, lisää toivottavasti seuraa.
Kaikin puolin Joensuusta jäi rikkaan kulttuurivaihdon tunne. Ensi vuonna tavataan Novgorodissa, jossa ei ainakaan historiasta tule pulaan. Tervetuloa mukaan vanhat, mutta ennen kaikkea tietysti uudet kulttuurin ystävät!
Riku Savonen, Kulttuurifoorumikävijä jo Tverin foorumista 2007 alkaen.