Jos haluaa saada pitkän keskustelun venäläisen kanssa aikaiseksi, kannattaa puhua venäläisen ja suomalaisen saunan eroista. Tai siis siitä, että nehän eivät millään tavalla eroa toisistaan.
Venäläisillä on sellainen käsitys, että suomalaisessa saunassa kärvistellään sadan asteen kuumuudessa kuivissa löylyissä ilman, että kiukaalle saa heittää pisaraakaan vettä. Todellisuudessa lämpötilat niin suomalaisessa kuin venäläisessäkin saunassa ovat kutakuinkin samanlaisia ja löylyä heitetään samalla tavalla.
Olen muutaman kerran käynyt venäläisessä banjassa ja nauttinut löylyistä siinä missä Suomessakin. Ainoa ero on minusta ollut kuitenkin kiukaassa ja sen ulkonäössä. Vuonna 2006 vierailin venäläisellä datshalla opiskelijakavereideni kanssa, ja mökkisaunan nurkassa nökötti ihana itse tehty kiuas, jossa oli suuria luonnosta noukittuja kiviä. Sauna lämpeni normaalisti, mutta kivien koko kiukaalla huvitti myös muita suomalaisia opiskelijoita.
Toisen kerran kävin banjassa Pietarissa vuonna 2010. Tämä banja oli yleinen sauna, jossa kaupunkilaiset voivat käydä peseytymässä, kun mökille on liian pitkä matka. Kyseiseen banjaan pääset tutustumaan maksamalla n. 4 euroa ja toteamalla banjan löylyt itse. Tässä saunassa kiuas oli valtavan kokoinen uuni, aivan kuin suomalaisten leivinuuni, mutta kolme kertaa kookkaampi. Kiukaan edessä oli metrin pituisia, halkaisemattomia puupöllejä, joita työnnettiin uuniin yksi kerrallaan hyvien löylyjen takaamiseksi.
Tällä kertaa saunassa oli myös venäläisiä ”babushkoja”, eläkeikäisiä naisia, jotka neuvoivat meitä nuorempia, tietämättömiä suomalaistyttöjä, miten banjassa kuuluu käyttäytyä. Päässä tuli olla ehdottomasti saunahattu, etteivät hiukset ja päänahka palaneet kuumassa löylyssä, nokisille lauteille laitettiin pellavainen laudeliina ja aina välillä yksi babushkoista heilutti pyyhettä ilmassa päänsä yläpuolella, jotta löylyt saatiin tasattua koko saunaan. Ja saatiinpa tuolloinkin keskustelu aikaiseksi taas siitä, miten erilainen se suomalainen kuiva sauna on.
Vihta kuuluu oleellisena osana niin suomalaiseen kuin naapurimaammekin saunaan. Koivunoksista leviävä ihana tuoksu auttaa viihtymään saunassa pidempään ja vihtomisen jälkeen iho on mukavan pehmeä. Ihon kuorinta kuuluu varsinkin venäläisten naisten saunaperinteisiin isona osana, ja monet istuvat lauteilla kasvonaamiot kasvoilla ja vartalon ihoa voi kuoria tarvittaessa vaikka kahvinporoilla. Saunomisen jälkeen venäläiset juovat mielellään rakastamaansa teetä, mutta suomalaisille kyllä taitaa parhaiten maistua kylmä olut.
Jos joku on sitä mieltä, että suomalaiset ja venäläiset ovat ihmisinä kovin erilaisia, niin siinä me ainakin olemme samanlaisia, että rakastamme yhtä paljon saunaa, saunomista ja olemme saunoistamme ja banjoistamme todella ylpeitä.
Maria Lepistö
Molempien maiden löylyissä viihtynyt suomalaisnainen