Kohti häitä
Santjai (Oikealta nimeltään Aleksandr, venäläisittäin Sasha) on ersäläisnuorukainen, johon olen saanut tutustua suomalais-ugrilaisen yhteistyön kautta. Vaaleissa hiuksissaan ja sinisissä silmissään hän muistuttaa melkoisen paljon tyypillistä suomalaista. Santai oli kutsunut minua useamman kerran kylään luokseen Mordovian (=Mordva) tasavaltaan Keski-Venäjälle. Vetosin kiireisiin ja sanoin, että tulen, kun saan kutsun hänen häihinsä. Niinhän siinä sitten kävi, että syksyllä Santai ilmoitti suunnittelevansa helmikuulle häitä Natashansa kanssa ja kysyi, tulenko. Lupasin tulla.
Helmikuisena perjantaina sitten saavuin Mordvan pääkaupunkiin Saranskiin. Kiertelin päivän 300 000 asukkaan kaupunkia, jonne on viime vuosina noussut monia mahtipontisia rakennuksia. Vuonna 2012 juhlittiin Mordvan ja Venäjän kansojen 1000-vuotisen yhteiselon juhlaa ja vuonna 2018 kaupungissa tullaan pelaamaan jalkapallon MM-kisojen otteluja.Päivä Saranskissa huipentui Mordvan kovimman vientituotteen, kansanmusiikkia soittavan Tooraman harjoituksiin. Kahdeksanmiehinen yhtye on viime vuosina muuttunut rokkaavampaan suuntaan rumpujen, sähkökitaran ja basson myötä ja muutos kuulosti hyvältä.
Sulhanen, Santjai, on Tooraman jäsen ja hänet otettiin harjoituksista kyytiimme. Iltahämärissä lähdettiin Saranskista kohti Santjain kotikylää, Atjashevon piirin Sabantsheevon kylää. Ajoimme 80 kilometriä läpi kumpuilevan maaseudun Mordovian itäosaan. Sabantsheevossa meidät vastaanotti vieraanvaraisesti sulhasen perhe. Kodin ovi oli kaikille auki ja sisään ja ulos kulki sekalainen joukko tätejä, kummeja ja naapureita. Majoituimme taloon häiden ajaksi ja pienessä vierashuoneessa meitä oli siskonpedillä tiiviisti viisi häävierasta.
Rankat häät alkavat saunasta
Ersäläiset häät kestävät kolmatta päivää. Aiemmin on kuulemma juhlittu pidempäänkin. Juhlahumu alkoi tuloillan pitopöydästä ja miesten saunaillasta, eräänlaisista polttareista. Häiden aattoiltana paikalla oli vain sulhasen sukua ja ystäviä. Pöytä notkui perjantaista sunnuntaihin ruuasta ja juomasta. Kotona tehtyjä ruokalajeja oli pöydässä parikymmentä.
Itselleni häiden alku oli hiukan liikaa. Yhtäkkinen vaihdos matkallaolon nälkiintymisestä notkuvaan pitopöytään johti siihen, että tuli ahmittua liikaa. Väsymyksen, ruoan, kotikaljan, pontikan, vodkan ja pyhän veden sekoitus johtivat yhtäkkiseen ylenantamiseen pöydässä, mutta nolompaa oli luvassa. Talon naisväki huolestui, saatteli minut vuoteeseen, mittaili verenpainetta, valeli otsaa lämpimillä hauteilla ja tunki suuhuni erivärisiä pillereitä. Olo koheni yhtä nopeasti kuin pahenikin, mutta otin tästä opikseni ja yritin ottaa loppuhäät rauhallisemmin.
Sauna toimi osaltaan rauhoittavana tekijänä. Siellä viihdyttiin miesporukalla pitkään ja valmisteltiin sulhasta seuraavan päivän koitoksiin. Vihdat heiluivat ja juttu luisti, pääosin ersäksi. Olin opiskellut oppimateriaaleista paikallista kieltä ennen lähtöäni jonkin verran ja joistakin helpoista tilanteista ersällä selvisinkin.
Saunonnan jälkeen miesporukka kellahti vierashuoneen siskonpedeille. Varsinainen hääaamu oli jo ovella.