Venäläistä ihmistä on helpompi ymmärtää, jos tietää, onko hän kotoisin etelästä vai pohjoisesta. Minulle jos kelle Venäjän eri osien asukkien eroavaisuudet ovat tuttuja, sillä isäni on Pohjois-Venäjältä Karjalasta, äiti taas on etelästä Pohjois-Kaukasukselta. Kaltaisiani on paljon. Meissä taistelevat nämä kaksi vastakohtaa, kun taas tutkijat kiistelevät jatkuvasti siitä, onko Venäjä itää vai länttä.

Erottamaan etelässä ja pohjoisessa syntyneet minut opetti yllättäen muuan arabialainen opiskelija. Hän oli asunut vuoden Ukrainassa ja erotti virheettä ukrainalaistytöt karjalaisista. Kävi ilmi, että perusteena oli pelkkä hymy: ukrainalaisten leveä vilpitön hymy ja nauruherkkyys eivät ole ominaisia pohjoisen asukeille.

Mielestäni pohjoisvenäläiset ovat luonteeltaan lähellä suomalaisia – rauhallisia, pidättyväisiä, puhuvat nopeasti ja hiljaisella äänellä. He eivät pidä siitä, jos keskustelukumppani tulee liian lähelle tai jopa koskettaa keskustelun aikana.

Etelävenäläiset ovat täydellinen vastakohta! He puhuvat kovaan ääneen, venyttävät sanoja ja lausuvat g-kirjaimen erityisellä aksentilla. Pohjois- ja Keski-Venäjälle muuttaneet yrittävät hankkiutua eroon murteellisuuksista, sillä siellä niitä pidetään sivistymättöminä. En tiedä miksi, mutta suuri osa etelävenäläisen murteen sanoista on leimattu säädyttömiksi, eikä niitä lausuta ääneen kuin pienessä piirissä. Sivistyneeksi, yleisesti hyväksytyksi kieleksi on noussut Venäjän pohjoisosien kieli.

Etelävenäläiset ovat teräväkielisiä, kovaäänisiä. Kun he ovat hyvällä tuulella, ovat he hyvin iloisia, ja huonolla tuulella ollessaan nostavat ison metakan. Lisäksi he pystyvät «koristamaan» haukkumapuhettaan sellaisilla sanoilla, että muut eivät meinaa pysyä perässä.

Aikoinaan Nikolai Gogol sai innoitusta etelävenäläisestä temperamentista ja kuvasi kertomuksissaan erittäin hyvin etelän asukkaita. Lempikirjailijani vahvisti upeasti sen, että etelävenäläisillä on erityinen sisäsyntyinen huumorintaju.

Venäjän kuuluisimmat koomikot ja parhaat vitsit ovat syntyneet etelässä. Erityisen huumoririkas kaupunki on Mustanmeren rannalla, Ukrainan puolella sijaitseva Odessa. Siellä jopa tavallinen lausahdus raitiovaunussa heitetään niin, että voisit purskahtaa nauruun.

Etelävenäläiset ovat vieraanvaraisia ja järjestävät usein äänekkäitä ja suuria kutsuja. Siinä, missä pohjoisvenäläiset kutsuvat häihin korkeintaan 20 vierasta, niin etelässä 200 vierasta ja 2–3-päiväiset häät ovat paljon tavallisempi ilmiö. Eikä tämä riipu perheen varallisuudesta.

Etelävenäläiset säälivät pohjoisvenäläisiä. Heidän mielestään on outoa tykätä lakasta tai puolukasta, nehän ovat kauhean happamia! Entäs sitten ruisleipä! Miten sitä muka voi syödä?! Eri juttu on vaalea leipä, joka on tehty kuuman auringon alla kypsyneestä vehnästä. Etelän asukit maistavat meidän paastonajan sienikeittoa ja pudistavat päätään osaaottavasti… Kyllä, ei ole helppoa teillä pohjoisessa! Ei mitään iloa elämässä, ei lämpöä, ei aurinkoa, ei kunnon ruokaa.

Etelässä on monta hyvää puolta. Siellä pidetään yllä kansanperinteitä, juhlitaan iloisesti. Mutta erityisen vahvana siellä on yksi perinne, jota pohjoisessa tavataan vähemmän. Nimittäin lahjonta. Kun kerran olin Etelä-Venäjällä isoäitini luona ja lähdin asemalle tiedustelemaan juna-aikatauluja, niin isoäiti sanoi minulle, että «Osta nyt edes suklaata kassaneidille, kun hän sinulle tietoaan jakaa!» Ja näin siellä on joka paikassa. Kaikkialla on tapana kiittää ja maksaa ihan turhistakin asioista, tavallisista työvelvollisuuksista.

«No, paljonkos maksoitte?» kysyivät sukulaiset, kun kuulivat, että olin päässyt yliopistoon. Eivät he ole tähän mennessä uskoneet, että meillä voi päästä opiskelemaan, lääkärin tai virkamiehen vastaanotolle ilman lahjuksia. Että sellainen perinne…

Niin, me pohjoisvenäläiset rakastamme karua, mutta puhdasta maankolkkaamme. Emme voi elää ilman korkealla kaartuvaa puhdasta, sinistä taivastamme ja vihreää lehvästöä. Etelässä taivas on harmaa ja tunkkainen, lehdet paahtuvat kuumuudessa. Ja pääasia on, että arvostamme pohjoista kulttuuriamme, joka on pidättyväinen, mutta rehellinen.