Kyselimme bloggareiltamme ja muilta Venäjällä usein vierailevilta kavereiltamme, mitä venäläisiä ruokia he kaipaavat Suomessa ollessaan. Entä mitä tarttuu matkalta mukaan kotiinviemisiksi?
Eeva-Leena Haapakangas:
Oma suosikkini venäläisistä konvehdeista on sympaattinen Aljonka-suklaa, jota myydään ainakin tällaisina pieninä konvehteina pussissa. Muistan hämärästi myös suklaalevynä tätä myytävän. Makuna on loistava «krem-brule». Näitä on pakko ostaa aina kun itään päin askeleensa suuntaa. Myös tuttavat tietävät pakkomielteeni ja tuovat onneksi tuliaisina näitä makoisia palleroita. Bonuksena pussissa hauska kuvitus!
Kaisa Vainio:
Venäläisistä ruoista herkuin on entisen vuokraemäntä-mummoni tekemät rahkaletut eli syrnikit. Niitäpä ei vain saa samanlaisia mistään muualta, mutta onneksi olen oppinut itse tekemään aika hyviä kotona. Mitään kaupasta saatavaa ei tule mieleen, sillä parasta on yksinkertaisesti venäläisten mummojen kotiruoka. Venäjältä tuon Suomeen yleensä hedelmäteetä ja kiintiölitran laadukasta vodkaa. Ja makeaa Kagor-viiniä. Ja tietysti konvehteja — joko sellaisia mitkä ovat kauniissa rasiassa, tai niitä joissa on jääkarhun tai pääskysen kuva.
Riku Savonen:
Kaipaan savarmaa ja Udmurtian perepetshejä sekä ilmasuklaata. Ja vielä niitä semmoisia makkarapötköjä joista leikataan siivuja lautaselle, ja tietysti sitä lettijuustoa.
Linda Vairinen:
Suomessa kaipaan venäläistä borssikeittoa smetanan kera. Keittoa on saatavilla Suomessa ja sitä voi tehdä itse, mutta mikään ei voita venäläisessä ympäristössä syötyä kotona tehtyä borssia. Aina kun menen tuttavieni luokse Venäjälle, perheen äiti valmistaa keittoa. Kuulemma hänen omalta äidiltään opittu resepti. Sen jälkeen tietysti laitetaan vedenkeitin päälle ja juodaan teetä!
Karoliina Mölsä:
Venäjällä ollessani olen huomannut, että niinkin yksinkertainen asia kuin leipä maistuu usein todella maukkaalta. Leipiä on paljon erilaisia ja niissä todella on makua. Yksi suosikeistani on rusinaleipä, joka ei kuitenkaan ole yhtä makea. Paras rusinaleipä on leivottu ruisjauhoihin ja leivässä on sattumina meheviä rusinoita, jotka tuovat vain hieman makeutta leipäsiivuun. Rusinaleivän päälle sopii mainiosti jokin suolainen täyte, vaikkapa suolakurkku, juusto ja kinkku.
Suklaaprinssi — oli ensirakkauteni Pietarissa noin 13 vuotta sitten. Nimestään huolimatta kyse on kuitenkin vohvelisuklaasta eikä ihmisestä. Suklaaprinssi on melko suuri ja paksu levymäinen vohvelitorttu, jota höystävät ihanasti runsas suklaakuorrutus ja pähkinät. Se on erinomainen tuliainen illanistujaisiin ja kiireisen leipurin ostos kahvipöytään.