Venäjällä käydessä nopeasti oppii, että mukaan kannattaa varata pikkutuliaisia. Itse olen monesti joutunut häpeämään, kun vastapuolelta saa mitä hienompia lahjoja ja itsellä on tyhjät kädet. Vähitellen olen oppinut varaamaan viemisiä, mutta aika tylsiä lahjani edelleen ovat: suklaata, kahvia, pinssejä, magneetteja… Venäläisiltä saadut tuliaiset ovat mielikuvituksen määrältään keskimäärin toiselta planeetalta. Olen vasta muutaman vuoden tehnyt yhteistyötä venäläisten kanssa, mutta jo nyt työpaikalla ja kotona on laaja kokoelma lahjatavaraa. Seuraavassa lyhyt analyysi tyypillisimmistä venäläisistä lahjoista:
— seinäkalenterit: kansanmusiikkiyhtyeen kalenteri, saamelaislasten kuvakalenteri, taidemuseon kalenteri, marilainen «tyttökalenteri», Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kirjavat kalenterit alkaen vuodesta 2008. Lisäksi esiintyy pieniä kirjanmerkkityyppisiä vuosikalentereita. Tapahtumia ei koskaan tule niin paljon, että kaikki kalenterit saisi täyteen. Hienoa taidetta niistä joka tapauksessa seinien piristykseksi saa.
— postikortit: venäläiskaupunkien välillä näyttää olevan epävirallinen kilpailu siitä, millä on hienoin ja laajin korttivalikoima. Kovin noteeraus on toistaiseksi Mordvan Saranskilla, josta on saatu varmaan kilon painoinen korttilaatikko, joka sisältää neljä sarjaa («Mordovia», «Saransk», «Kirkot ja Luostarit» sekä «laivastoadmiraali F. F. Ushakov») joista jokaisessa on 30 korttia. Vielä kun olisi postimerkit tulleet mukana…
— magneetit ja pinssit. Jokaisella kaupungilla näyttää myös olevan omat magneettisarjansa. Magnetik-malleista yleisin tuntuu olevan pieni suorakulmion muotoinen muovikotelo, johon kaupungin kovin nähtävyys on sujautettu. Pinsseissä ja rintamerkeissä eli snatshkeissa löytyy myös repertuaaria. Nämä ovat oivallisia tuliaisia myös Suomesta: harmi vain, että monissa suomalaiskaupungeissa tällaisten pikkumatkamuistojen merkitystä ei vielä ole ymmärretty ja valikoima on usein häpeällisen pieni venäläismatkailijaa ajatellen.
— Alkoholi. Parlament ja Russkii standart -vodkapulloja eri koissa kertyy kiivaaseen tahtiin. Jos ei ole loppasuu kaappitila loppuu nopeasti. Toinen erityisesti suomalais-ugrilaisilla alueilla yleinen tuliaisviina on balsami (yrteillä maustettu tumma, hiukan yskänlääkkeeltä maistuva juoma). Pohjoisilta alueilta taas saa Moroshkaa, eli lakkalikööriä, joka on haluttu tuliainen myös Suomesta. Venäläiset pullot ovat kyllä kauniita, vaikkei sisältöön kajoaisikaan!
— tuohinen projektikansio- tuohityöt. Monista käsitöistä etenkin tuohityöt ihastuttavat mielikuvituksellisuudessaan. Miten niin tylsästä materiaalista kuin tuohi saakin niin monenlaista ja kaunista. Pyöreitä tuohirasioita, käyntikorttikoteloita, pienoisvirsuja ja vaikka tuohisia kansioita. Koristeluissa ei ole säästetty vaivaa.
— musiikki, videot ja kirjat. Erilaiset CD, DVD-levyt ja kirjat jäävät valitettavan usein tutustumatta, vaikka sisältöön on varmasti nähty vaivaa. Kielimuuri tulee suomalaiselle lahjansaajalle vastaan, sillä materiaalit ovat usein vain venäjäksi.
— sekalaisissa pikkuesineissä Venäjän kansojen mielikuvituksen koko kirjo tulee parhaiten näkyviin. Käsityötaidot ovat korkealla tasolla ja usein jää miettimään, miten hirveästi vastaavantasoinen lahjatavara mahtaisi Suomessa maksaa. Olen saanut esimerkiksi seuraavat asiat. Huopainen, huopikkaan muotoinen karhukuvioitu kännykkäkaulapussi. Pienoishuopikkaat ja pienoistuohivirsut. Poronluusta tehdyn, tähtitaivasta kuvaavan kaulakorun. Laajan valikoiman pikkunukkeja, kuten hantilainen kangaskaistaleista tehty naishahmo, komilainen turkisnainen, Napoleonin armeijan sotilasnukke, mordvalainen savinainen ja Udmurtiasta saatu kansanperinnettä edustava karvapäähahmo. Viimeksi mainittu toimitti muutaman vuoden hammaspeikon virkaa kylpyhuoneen peilihyllyllä, kun pienelle pojallemme opetettiin hampaanpesun merkitystä. Välillä lahjan tarkoitus ja symboliikka ei oikein aukea, kuten minulle on käynyt esimerkiksi Joshkar-Olasta saadun savisen jalan (seinäkoriste) kanssa.
Toivottavasti tästä löytyy vinkkejä tuliaishankintoihin. Ajatus on tärkeintä ja pienikin lahja saa vastaanottajan iloiseksi.
Kirjoittaja kärsii aina Venäjälle lähdettäessä tuliaisstressistä, joka ratkeaa aina samanlaisen konvehtirasian ostamisella.